Meditaatio on harjoitusmuoto, jossa omaa mieltä pyritään kehittämään sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa. Päämäärä meditaatiossa voi olla mielen sisällön tiedostaminen ilman, että siihen samaistuu. Meditaatiota ei tule sekoittaa rentoutusharjoitukseen, jossa keho ja mieli menevät lepotilaan. Rentoutusharjoituksessa käytetään myös mielikuvia apuna rentoutumisen saavuttamiseksi. Tämä ei ole meditaatiota, koska tällöin mieli työskentelee ja on liikkeessä. Kun keho mielikuvien tai musiikin kautta rentoutuu pikkuhiljaa, myös mieli rauhoittuu ja ajatukset vähenevät. Rentoutusharjoituksessa tietoisuuden taso voi vaihdella harmoniasta kaoottisuuteen.
Usein ihmiset harjoittavat meditaatiota ilon, mielenvirkistyksen ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Meditaatioharjoituksessa yhdistetään rentoutunut keho kirkkaan mielen kanssa. Silloin ei pyritä saavuttamaan mitään, vaan annetaan kaiken olla kuten on, mitään muuttamatta. Meditaatiossa ollaan siis läsnä nyt-hetkessä, ilman ajatuksia ja tunteita keskittyen hiljaisuuteen ja olemiseen. Mieli on tyyni ja valpas, se huomaa ajatukset ja tunteet, pystyy seuraamaan niitä takertumatta niihin ja palaamaan hiljaisuuteen. Meditaatioharjoituksessa tietoisuuden taso on korkea. Yleisin meditaatioasento on kiinasta lähtöisin oleva lootusasento.
Meditaatio jokapäiväisessä elämässä
Meditaatiota voi soveltaa jokapäiväisessä elämässä helposti, eikä aina tarvitse edes lähteä jooga-studiolle tai edes kotiin piiloon muiden katseilta. Kiireisen työpäivän aikana voi pysähtyä hetkeksi hengittämään tietoisesti, jonka jälkeen mieli virkistyy ja töitä voi jatkaa. Netistä löytyy lisäksi useita ohjattuja meditaatioita, joita voi kuunnella. Jooga-studiot tarjoavat ohjattuja meditaatiokursseja, jotka varsinkin vasta-alkajalle ovat helppo tapa aloittaa. Meditaatiolla on monia terveyshyötyjä. Se alentaa verenpainetta, vähentää hikoilua, parantaa verenkiertoa, vähentää ahdistusta, lisää hyvänolon tunnetta, poistaa stressiä ja syventää rentoutumista.
Meditaatio-harjoitukset voidaan jakaa kolmeen eri tasoon. Aktiivisessa meditaatiossa hengitetään tietoisesti ja yhdistetään hengitys liikkeeseen, jotta ajatukset hiljenisivät ja henkilö pysyy hetkessä kiinni. Aktiivista meditaatiota on esimerkiksi jooga. Perusmeditaatiossa rauhoitutaan keskittyneesti ja rentoudutaan jonkin menetelmän avulla. Perusmeditaation tarkoituksena on yleensä syvä rentoutuminen, ajatusten vaientaminen ja mielen hiljentäminen. Meditoida voi joko istuen tai vaihtoehtoisesti maaten. Syvämeditaatiossa harjoitetaan mieltä tietyillä menetelmillä tai tekniikoilla, jotta siirrytään meditatiiviseen, hiljaiseen tilaan. Syvämeditaatio on aina päämäärähakuista.
Tyhjä mieli
Keskeisenä osana meditaatiota on mieli, joka on vapaa kaikista ajatuksista ja painolastia tuovista tunteista. Tätä kutsutaan puhtaaksi, selkeäksi tai tyhjäksi mieleksi. Tällöin meditaatiota harjoittava henkilö on mielentilassa, jossa hän voimakkaasti keskittyen pystyy täyttämään mielensä niin, että siinä ei esiinny tavallista arkipäivän maailmaan sisältyvää mielensisältöä. Varsinkin vasta-alkajille tyhjä mieli -harjoitus toteuttaa reaalisen ulkomaailman käsitteellistämisen luopumisen, hetkellisesti tai hetkittäin. Toisin sanoen tämä on arkisesta ajattelusta irtautumista. Yksi tapa harjoittaa tätä on esimerkiksi Rājajoogan avulla.
Rājajoogassa tyhjä mieli -harjoitus tehdään kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa, jota kutsutaan myös välivaiheeksi, suljetaan pois muut ajatukset käsitteellisen ajattelun luoman mielikuvan, esimerkiksi mantran avulla. Toinen vaihe säilyttää samaisen mielikuvan, mutta tällä kertaa ilman käsitteellistä ajattelua. Tällöin on saavutettu Patanjalin mukainen tyhjän mielen tila, jota myös samadhiksi kutsutaan. Samadhin aikana henkilön ego on poissa, ja henkilö kokee autuaita, hurmioituneita ja onnellisuuden tunteita. Meditaatioharjoituksissa voidaan käyttää mantroja keskittyneen ja rauhoittuneen mielen saavuttamiseksi.
Miten meditoida?
Meditaatioharjoituksia on yhtä monta kuin meditoijiakin, joten mitään yhtä oikeaa tapaa meditoida ei ole. Tässä muutama vinkki millä pääsee kuitenkin alkuun. 1. Valitse paikka, joka on mukava, helppo ja turvallinen. 2. Asetu mukavaan asentoon; meditaation ei tarvitse aina tapahtua lootusasennossa, vaan sen voi tehdä myös asennossa, joka tuntuu itselleen mukavalle. 3. Rauhoitu, rentoudu ja huomaa ajatuksesi. Hengitä syvään ja kiinnitä huomio kehoosi. Keskity yhteen kehon osaan kerrallaan ja pyri rentoutumaan.
- Ole ja huomioi mielessäsi pyörivät ajatukset, äläkä annan niiden häiritä. Vaikka meditaatiossa pyritäänkin tyhjentämään mieli, se ei onnistu väkisin. Keskity, huomioi ajatuksesi ja anna niiden olla, hyväksy ne. Älä lähde seuraamaan niitä. Hengitykseen keskittyminen saattaa auttaa. Jotkut myös toistavat mantroja, koska ne auttavat viemään huomion pois ajatuksista. 5. Kun olet meditoinut mielestäsi tarpeeksi, voit pikkuhiljaa herätellä itseäsi takaisin todellisuuteen. Ota huomioon kehosi eri osat, venyttele hieman, vedä syvään henkeä ja jatka päivääsi tyynempänä ja rauhallisempana.
Meditaation lääketieteelliset tutkimukset
Meditaatiota on käytetty kivun, stressin sekä kroonisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Kalifornian yliopisto teki tutkimuksen vuonna 2009, jossa todettiin, että kauan meditointia harrastaneiden henkilöiden aivot olivat suurempia ja sisälsivät enemmän harmaita aivosoluja verrattuna tutkimuksessa käytettyyn vertailuryhmään. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan meditoijien aivoilla on myös paremmat yhteydet aivojen eri osien välillä. Tutkimus, joka julkaistiin vuonna 2014, totesi, että meditaatiomenetelmien käyttö vähensi kipuja, masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Näiden tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että meditaation hyödyt ovat kiistattomat.
Yhteenveto
Meditaatio on tutkittu tapa, joka vaikuttaa hyvinvoinnin osa-alueisiin monin eri tavoin. Meditaatio antaa meditoijalle laajemman perspektiivin asioihin. Meditaatiossa tapahtuva keskittyminen mielen tietoisuuteen johtaa siihen, että mieli rauhoittuu, se ei tavoittele mitään eikä takerru turhiin tunteisiin ja ajatuksiin, vaan antaa niiden olla rauhassa. Tämän seurauksena koetaan rentoutta ja tyyneyttä. Meditaation avulla voi saavuttaa jatkuvasti rauhallisen ja keskittyneen mielen, jolla voi ylläpitää omaa hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan missä tahansa tilanteessa tai elämänvaiheessa.