Hathajooga on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista joogamuodoista. Sana hatha tulee sanskritin kielestä. “Ha” tarkoittaa aurinkoa, kun taas “tha” tarkoittaa kuuta. Tämä viittaa hathajoogan perusajatukseen tasapainottaa nämä kaksi energiaa ja löytää tällä tavoin sisäinen rauha. Hathajooga on toiminut pohjana useille myöhemmin kehitetyille suuntauksille. Hathajooga on rauhallista ja lempeää, ja se koostuu asanoiksi kutsutuista joogan perusliikkeistä. Tämän vuoksi hathajoogaa voidaankin kutsua niin sanotuksi perusjoogaksi. Tärkeää on mielenrauha, kehonhallinta ja oikeanlainen hengitystekniikka.
Hathajooga eroaa esimerkiksi vinyasa flowsta ja astanga joogasta siten, että eri asennoissa pysytään vain muutaman hengityksen ajan, eikä liikkeitä sidota toisiinsa erilaisilla liikesarjoilla. Yinjoogasta hathajooga taas eroaa sillä tavoin, ettei asanoissa eli eri asennoissa viivytä useiden minuuttien ajan, vaan tätä huomattavasti lyhyempiä aikoja. Hathajoogalla voidaan myös tarkoittaa vain yleistä asanaharjoittelua. Jos nimitystä käytetään tässä tarkoituksessa, tällöin hathajooga on vain kattokäsite, jonka alle sopivat kaikki asanoita sisältävät joogan tyylisuunnat.
Hathajoogan historiaa
Historiallisten kirjoitusten mukaan uskonnollisesti suuntautunutta joogaa on harjoitettu jo jopa 800 eaa. lähtien. Hathajooga syntyi kuitenkin vasta noin 800-1200 jaa. Ajanlaskun alun jälkeen joogan opit alkoivat sulautua osaksi hindulaisuuden kolmea pääsuuntausta. Tämän lisäksi kaikilla pääsuuntausten alalahkoilla oli omat versionsa joogasta. Hathajoogan sekä muiden tantriseksi kutsuttujen joogamuotojen kehittymiseen liittyivät läheisesti muun muassa shaiva- ja shakta-traditiot. Shaivalaiset palvovat tuhon ja uusien alkujen jumalaa Shivaa, kun taas shaktalaiset palvovat shaktia itseään.
Ensimmäisestä vuosituhannesta lähtien hathajoogaan vaikutti erityisesti tantra. Tantralla tarkoitetaan hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen liittyvää esoteerista filosofiaa ja menetelmää, jonka pyrkimyksenä on ylittää egon ja minuuden asettamat rajat, kun pyritään kohti pysyvää autuuden kokemusta. Keskiaikainen hathajooga sisälsi erittäin ruumiillisia tekniikoita. Näiden avulla pyrittiin aiheuttamaan kehossa tietynlainen kemiallinen prosessi. Hathajoogaan kuuluvat perinteisesti myös siddhiksi kutsutut yliluonnolliset voimat, joita joogien uskottiin saavuttavan harjoitettuaan hathajoogaa. Intian ollessa muslimivallan alaisena 1200-1700-luvuilla joogan asema alkoi huonontua joogien muuttuessa muun muassa pelätyiksi palkkasotureiksi.
Modernin hathajoogan synty
1900-luvulla joogan maine Intiassa alkoi parantua joogan toimiessa itsenäisyysliikkeen keskeisenä työkaluna. Joogasta tuli symboli sekä maan uudistumiselle että kansalliselle vapaudelle. Erilaiset vallankumoukselliset ryhmittymät harjoittelivat taistelutaitoja käyttäen joogaa peitenimenä. Lisäksi joogasta tuli tietynlainen ruumiinkulttuurin muoto ja se edusti itsenäisyyden ihannetta yksilön ruumiin tasolla. Hathajoogaa pidettiin ennen rappion symbolina, mutta joogan maineen parantuessa siitä tuli eurooppalaisten ihanteiden mukaista fyysistä harjoittelua. Samalla hathajooga erotettiin uskonnollisesta ja maagisesta kontekstistaan, jonka osana se oli aiemmin toiminut.
Vuosina 1888-1989 elänyt Shri Tirumalai Krishnamacharya oli yksi modernin joogan merkittävimmistä kehittäjistä. Moni nykyisinkin tunnetuista moderneista joogamuodoista perustuu Krishnamacharyan opetuksiin. Hän toimi varsinkin hathajoogan uranuurtajan, vaikka opettikin myös esimerkiksi meditaatiota. Toinen 1900-luvun tunnetuista hathajoogan uranuurtajista oli Swami Sivananda of Rishikeshin perustama Divine Life Society. Muun muassa näiden kahden henkilön ansiosta hathajoogasta tuli 1900-luvun lopulla suosittua niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Nykyään hathajooga ja muutkin joogan muodot ovat suosittuja myös Suomessa.
Mitä hyötyjä hathajoogasta on?
Säännöllisellä hathajoogan harjoittamisella on useita positiivisia vaikutuksia moniin elämän eri osa-alueisiin. Yksi hathajoogan tärkeimmistä tavoitteista on tasapainottaa keho ja mieli. Tämän myötä mieli rauhoittuu ja stressi sekä siihen liittyvät oireet saattavat vähentyä merkittävästi. Hathajooga saattaa myös parantaa keskittymiskykyä sekä psyykkistä hyvinvointia ja tehdä olon energisemmäksi. Hathajoogan avulla on mahdollista kehittää sisäistä elämäniloaan. Harjoitukset myös tuovat mukanaan hyvän olon tunteen, joka saattaa auttaa selviytymään entistä paremmin erilaisista haastavista elämäntilanteista.
Hathajoogalla on myös useita fyysisiä vaikutuksia. Harjoitukset muun muassa notkeuttavat ja venyttävät lihaksia ja nivelsiteitä. Tämän ansiosta selkä ja nivelet pysyvät joustavina, ja jooga onkin loistava keino parantaa selän hyvinvointia. Hathajooga myös edistää ruuansulatusta sekä verenkiertoa ja auttaa oikeanlaisen hengitystekniikan löytymisessä. Säännöllinen harjoittelu parantaa kehon asentoa, sekä vähentää ja poistaa erilaisia kehon jännitys- ja kiputiloja. Onnistunut joogaharjoitus rentouttaa kehoa niin syvällä tasolla, että keho latautuu sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Kenelle hathajooga sopii?
Lempeä hathajooga sopii kenelle tahansa ja sitä voivat harrastaa kaiken ikäiset. Harjoituksiin osallistuakseen ei tarvitse olla hyvässä kunnossa. Hathajooga sopii erityisesti henkilöille, joilla on ongelmia esimerkiksi nivelten tai selän kanssa. Se sopii myös henkilöille, jotka kaipaavat helpotusta stressiin tai rauhallista rentoutustuokiota keskelle kiireistä viikkoa. Hathajooga saattaa auttaa myös väsymykseen tai keskittymiskyvyn puutteeseen liittyvissä ongelmissa. Dynaaminen hathajooga on sen sijaan hieman haastavampaa ja aktiivisempaa, joten aiemmin joogaa harrastamattomien kannattaa ehdottomasti aloittaa lempeästä hathajoogasta.
Yhteenveto
Hathajooga on loistava vaihtoehto kenelle tahansa uutta harrastusta etsivälle. Se on sen verran rauhallista ja kevyttä, että aiempaa kokemusta joogasta tai liikunnasta yleensäkään ei juuri vaadita. Hathajoogalla on useita todistettuja positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Harjoittelu onkin loistava keino myös esimerkiksi stressinhallintaan, energiatasojen nostamiseen ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Hathajooga on niin kutsuttua perusjoogaa, sillä se koostuu erilaisista asanoiksi kutsutuista perusliikkeistä, ja onkin tämän vuoksi hyvä valinta joogaharrastusta aloittelevalle.